Saako vanhuksia GPS-paikantaa?

Itsenäinen, aktiivinen elämä ja mahdollisimman pitkälle tuettu omassa kodissa asuminen ovat ideaalitilanteita paitsi vanhuksille itselleen, myös heidän läheisilleen. Ikä kuitenkin tuo tullessaan ei-toivottuja, mutta usein väistämättömiä haasteita. Esimerkiksi etenevä muistisairaus hankaloittaa merkittävästi muuten virkeän vanhuksen arkea eikä itsenäisinkään ikäihminen voi mitään fyysiselle vanhenemiselle ja näin ollen esimerkiksi kohonneelle riskille saada sairaskohtaus tai loukata itsensä pahasti vain pienen kaatumisen takia.

Vaikka ikääntynyt henkilö itse kokisi pärjäävänsä, on hänen läheisillään aina kuitenkin suurempi huoli harteillaan. Läheisten, tyypillisesti vanhusten lasten, oma elämäntilanne tai pitkien etäisyyksien päässä asuminen eivät mahdollista sellaista konkreettista huolehtimista, minkä he kokisivat aiheelliseksi. Epätietoisuus läheisen hyvinvoinnista on raastavaa, ja siksi paikantimen käyttö ei tuo lisäturvaa paitsi seniorille, vaan myös käytännöllisen ratkaisun ja mielenrauhaa läheisille.

Mitä hyötyä paikantimesta on?

Muistiliiton mukaan Suomessa on arviolta noin 193 000 etenevää muistisairautta sairastavaa ja 14 500 uutta sairastunutta vuosittain. Muun muassa MTV on uutisoinut muistisairaiden etsinnän työllistävän poliisia ja vapaaehtoisten pelastuspalvelua lähestulkoon päivittäin. Muistisairaan katoamiseen liittyy aina myös isoja riskejä, esimerkiksi lähteminen ulos pakkaseen ilman ulkovaatteita ja tästä aiheutuva hypotermia. Siksi muistisairaan löytäminen nopeasti voi olla jopa elintärkeää.

Paikannin on aina liitetty toiseen laitteeseen, tyypillisesti älypuhelimeen. Näin ollen paikannuksen voi aina aloittaa itse välittömästi, ja parhaassa tapauksessa vanhus saadaan kotiin lähes heti. Joka tapauksessa paikannin antaa kullanarvoista tietoa vanhuksen sijainnista, jota ei välttämättä olisi mahdollista saada mistään muualta. Vaikka muistisairas henkilö pysäytettäisiin, ei hän välttämättä osaa kertoa kuka on tai missä asuu. Tällöin turvaan ja avun piiriinkin päässeen vanhuksen löytämiseen saattaa kulua aikaa, ja kun kyseessä on läheisen katoaminen, on jokainen voimattomana odotettu minuutti liian pitkä.

GPS-paikantimen käyttö ei tarkoita jatkuvaa seurantaa. Se tarkoittaa, että kun vanhuksen arkirutiinit ovat tiedossa, voidaan esimerkiksi tarvittaessa yhdellä vilkaisulla varmistaa hänen olevan siellä missä hänen kuuluisikin siihen aikaan olla. Vastaavasti poikkeavaan sijaintiin pystytään reagoimaan välittömästi.   

Paikantimen käyttö ei myöskään edellytä muistisairautta. Hälytysnapillinen paikannin on hyödyllinen ja usein jopa tarpeellinen kenelle tahansa yksin asuvalle seniorille, joka saattaa tarvita yllättäen nopeasti apua esimerkiksi yllättävän loukkaantumisen seurauksena.

Paikantimen käyttö on opeteltava ajoissa

Erityisesti muistisairaan henkilön kanssa on tärkeää opetella paikantimen rutiininomaiseen käyttöön hyvissä ajoin. Kun paikantimen toiminta ja mukana pitäminen tulevat tutuiksi, on sen käyttö tosipaikan tullen helpompaa. Jos paikantimessa on hälytysnappi avun hälyttämistä varten, ei vanhuksen esimerkiksi tarvitse muistaa kuin osata painaa nappia.

Lain mukaan yli 15-vuotiaan henkilön paikantamiseen tarvitaan aina henkilön itsensä suostumus. Keskustele paikantimen käytöstä aina vanhuksen itsensä kanssa. Selitä, ettei tarkoitus ole hänen jatkuvasta tarkkailustaan eikä etenkään yksityisyyden loukkaamisesta, vaan varokeinosta. Parhaassa tapauksessa paikanninta ei tietenkään ikinä tarvita, ja kauhukuvien maalailun sijaan onkin tärkeämpi korostaa, kuinka paikantimella voidaan vahvistaa ja varmistaa jo olemassa olevaa tunnetta ja kokemusta omasta pärjäämisestä ja turvallisuudesta.

Paikanninta valittaessa on hyvä kiinnittää mahdollisen hälytinominaisuuden lisäksi huomiota myös laitteen ulkoisiin ominaisuuksin, kuten painoon, kestävyyteen ja mahdollisuuksiin kantaa mukana. Kun laite on kevyt ja pieni, kulkee se huomaamattomana mukana taskussa tai on helppo kiinnittää vaatteisiin tai omaisuuteen. On tärkeää, että laite kestää iskuja ja vähintään kosteutta, ettei sen toiminta koskaan jää kiinni ulkoisista syistä johtuvasta hajoamisesta.

Miten tunnistaa alkavan muistisairauden?

Muistisairauksia on useita, ja niiden synty, eteneminen ja oireet poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kuten ehkä yleisesti luullaan, muistisairaus ei oireile pelkästään unohteluna, ja joidenkin sairauksien kohdalla unohtelu ei välttämättä ole edes ensimmäinen oire. Yleisimpien muistisairauksien oireet ovat tyypillisesti joitakin seuraavista:

       Kognitiiviset vaikeudet (uuden oppiminen, ajatusten hitaus, avaruudellisen hahmotuskyvyn kärsiminen…)

       Muutokset käytöksessä ja persoonallisuudessa, masentuneisuus

       Aistiharhat ja harhaluulot

       Fyysiset oireet (liikkeiden hitaus ja jäykkyys, aistien toiminnan häiriöt…)

Mitä aiemmin muistisairaus huomataan, sitä parempi!  

Jos et pysty itse paikantamaan muistisairasta henkilöä, ilmoita katoamisesta aina viipymättä hätänumeroon!

Osta nyt